Rannikkoalue

Pyhäjoen kalatalousalue käsittää Pyhäjoen ja osittain Raahen edustalla olevan rannikkoalueen, ulottuen pohjoisesta Raahen Haapajokisuusta etelään Kalajoen kunnanrajaan saakka.

Kalatalousalueen rajat rajautuvat rannikkovesillä valtion yleisvesialueeseen. Rannikolla ei ole varsinaista saaristoa. Pyhäjoen edustan merialue kuuluu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen.

Päävesistöalueet ovat Pyhäjoki, Piehinginjoki ja Liminkaoja. Kalatalousalueen rannikolle laskevista joista merkittävin on Pyhäjoki. Pyhäjoen lisäksi jokivettä rannikolle laskevat pienemmät joet, kuten Piehinginjoki ja Liminkaoja.

Kalataloudellisesti merkittävät alueet

Alueelle laskee kolme vaelluskalajokea: Pyhäjoki, Liminkaoja ja Piehinginjoki. Näiden jokien suualueilla on kalastuslain edellyttämät rajoitusalueet verkko-, isorysä-, trooli- ja nuottakalastukselle. Vaelluskaloista kalatalousalueella esiintyvät lohi, taimen, nahkiainen sekä harjuksen ja siian vaeltavat kannat.

Vesialueiden omistajille kalataloudellisesti merkittäviä alueita rannikolla ovat Pyhäjokisuu ja koko Pyhäjoen kalatalousalueen merialue sekä Hanhikiven pohjoispuoli. Rannikolla merkittäviä karisiian ja silakan kutualueita sijaitsee välittömästi Hankikiven niemen pohjoispuolisella alueella sekä Maanahkiaisen ja Lipinän matalikoilla. Samoilla alueilla kutee myös muikku.

Kalataloudellisesti merkittävien alueiden määrään vaikuttaa vähentävästi Hanhikiven ydinvoimalaitoksen rakentamisesta aiheutuneet kutu- ja poikasalueiden menetykset. Lisäksi voimalan suoja-alue rajoittaa alueen kalataloudellista käyttöä.

Joki- ja järvialueet

Pyhäjoki saa alkunsa Pyhäjärvestä. Joki virtaa Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapaveden, Oulaisten ja Merijärven kautta ja laskee Perämereen Pyhäjoen kunnan alueella.

Pyhäjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 3 712 km², järvisyys on 5,2 % ja sivu-uomien yhteispituus 333 km. Pääuoman pituus Pyhäjärvestä rannikolle on noin 160 km ja korkeusero 140 m. Suurimmat sivujoet ovat Kärsämäenjoki ja Oulaisten Piipsanjoki.

Pyhäjoki on rakennettu jokivesistö ja Pyhäjoen kalatalousalueella joessa on kolme voimalaitosta. Alajuoksulta lukien ne ovat Hourunkosken, Haapakosken ja Venetpalon voimalaitokset. Kalatalousalueen raja menee Venetpalon voimalaitospadossa.

Vesistörakentaminen on muokannut Pyhäjoen luonnontilaa. Tuikkalankosken vesilaitoksen pato jokisuulla aiheuttaa kalojen kulkua haittaavan osittaisen esteen. Hourunkosken ja Haapakosken voimalaitoksilla on kalatiet, Venetpalon voimalaitoksen pato aiheuttaa totaalisen vaellusesteen alueen kalastolle.

Kärsämäellä sijaitseva Myllykosken pato aiheuttaa merkittävän vaellusesteen alueen kalastolle. Joutennivan vesilaitoksen padolla on kalatie. Kalateiden toimivuudesta ei ole tutkittua tietoa.

Pyhäjoen alkuperäisiin vaelluskaloihin kuuluivat lohi, meritaimen, vaellussiika ja harjus. Pyhäjoki on edelleen merkittävä nahkiaisjoki. Se on ollut eräs maamme parhaista rapujoista. Pyhäjoesta on löytynyt jokihelmisimpukkaa viimeksi vuonna 2022.

Kalataloudellisesti merkittävät alueet

Joki- ja järvialueilla kalataloudellisesti merkittäviä alueita ovat vaelluskalavesistöt ja kalojen lisääntymisalueet, Pyhäjoki sivu-uomineen, Piehinginjoki ja Liminkaoja.

Kalataloudellisesti merkittäviä alueita sisämaassa ovat: jokisuu Merijärvelle asti, Liminkaojansuu, Piehinkijokisuu, Korkatti, Ainali, Litukka, Suo järvi, Lumijärvi, Piipsanjoki (rapu rauhoitettu), Särkijärvi (rapu rauhoitettu), Rantasenjärvi, Saarelanjärvi, Kangaslampi, Ahingonlampi, Haukilampi, Möykkylänjärvi ja Niemenjärvi.